Millaisia kokemuksia sinulla on huipputiimiin kuulumisesta? Entä huonosti toimivasta tiimistä? Tiimicoachingin opiskelu on vienyt minut pohtimaan omia kokemuksiani tiimeistä, joihin olen joskus kuulunut. Koulutusryhmässä olemme myös kyselleet, miksi tiimien kehittäminen ylipäätään on niin tärkeää. Ja mitä lisäarvoa itse tuomme tiimicoacheina ja -kehittäjinä?
Tiimeistä on puhuttu työelämässä 1990-luvulta lähtien, äänenpainojen voimistuttua uudelleen aivan viime vuosina. Syitä on lukemattomia: yhteisö on enemmän kuin yksilö, yhteinen ajattelu tuottaa yksin tuumailua enemmän, tiimi saa enemmän aikaiseksi. Yhä useammin puhutaan myös psykologisesta turvallisuudesta: hyvä tiimi kannattelee ja kannustaa luovaan ajatteluun.
”Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.”
Monista määrittely-yrityksistä oheinen Katzenbachin ja Smithin määritelmä on pitänyt pintansa jo kohta 30 vuotta. Tekstissä lukijan huomio kiinnittyy yhteinen-sanan toistumiseen. Sitoutuminen yhteisvastuullisesti yhteisiin tavoitteisiin onkin Se Juttu, joka erottaa tiimin työryhmästä.
Pienikin vertailu arkikokemukseen osoittaa, miten huolettomasti sanaa tiimi käytetään erilaisista ryhmässä tapahtuvista ponnisteluista. Usein tarkastelun kohteena onkin nimittäin työryhmä: porukka, joka kiinnittää huomionsa yksilöön ja yksilön tuloksiin ilman yhteistä päämäärää tai suoritustavoitetta.
”Muistele, minkälaisissa tiimeissä olet urasi aikana ollut. Hae yksi, joka oli selkeä ’huippu’ eli hyvin toimiva. Millaista oli tiimin arki? Ilmapiiri? Mikä mahdollisti huippuuden?”
Sekä hyvät että huonot kokemukset luovat pohjaa oppimiselle. Mieleeni nousi vuosien takaisia pettymyksiä, joissa olin kokenut sisäisen kilpailun tyrehdyttäneen näennäiset tiimiponnistelut. Nyt jälkikäteen ymmärrän poteneeni tiimiksi naamioidun työryhmän problematiikkaa, jossa yhteisten tavoitteiden kustannuksella korostetut yksilötavoitteet estivät tiimin yhteistä hyvää toteutumasta. Yksilöbonusten paine ajoi tiimiläisiä toimimaan yksinyrittäjän tavoin. Ajattelenkin edelleen, että tiimin menestyminen edellyttää yhteisten tavoitteiden nostamista näkyvästi yksilötavoitteita tärkeämmiksi, palkitsemisen näkökulmaa unohtamatta.
Onneksi mieleen nousi myös huipputiimikokemuksia läheltä ja kaukaa. Eräs erityisen vahva kokemus sitoutuneesta, energisestä ja ennen kaikkea hauskasta projektitiimistä muistui kirkkaasti mieleen jopa vuosikymmenten takaa. Tunnistin huipputiimikokemuksia myös musiikkiharrastuksestani. Pienessä yhtyeessä luotamme toisiimme ja annamme kaikki parastamme, jotta kaunis yhteissointi toteutuisi. Monelle vastaavat kokemukset ovat tuttuja joukkueurheilusta.
Tiimin tuloskyvykkyyden kasvattamiseen tarvitaan aika ajoin ulkopuolista apua: coachingia, konsultointia, valmennusta, fasilitointia. Jokaiselle on tilanteensa ja tarpeensa, ja joskus vaaditaan näiden kehittämistapojen joustavaa yhdistelyä.
Joskus coach tai konsultti kutsutaan paikalle auttamaan tiimi irti alisuoriutumisesta. Joskus hyvin toimivasta tiimistä halutaan kehittää huipputiimi. Tilanteet, joihin minut on kutsuttu tiimityön avuksi, vaihtelevat laidasta laitaan. Tukea on kaivattu muun muassa yhteistyön solmujen tai eripuran selvittelyyn, yhteispelin sujuvoittamiseen, tiimien yhdistymistilanteeseen, parempaan jaksamiseen ja itseohjautuvuuteen.
Kun arvioin, mitkä edellisistä onnistuivat hyvin ja mitkä jättivät parantamisen varaa, yksi tekijä erottautui yli muiden. Esimiehen vahva tuki ja johdon antama valtuutus edelsivät onnistuneita yhteistyösuhteita. Huonommin onnistuneita toimeksiantoja taas leimasi esimiehen tendenssi ulkoistaa ikävää työtään konsultille.
Tiimicoachingin tavoitteena on kehittää tiimiä ja ohjata sitä paremman vuorovaikutuksen avulla saavuttamaan tavoitteitaan. Tiimicoach kannustaa asiakastiimiä dialogiin ja auttaa sitä näin tunnistamaan tavoitteensa ja askeleet niiden saavuttamiseksi.
Koska tiimien dynamiikka on usein kompleksista ja mahdollisten valtasuhteiden värittämää, tiimicoaching vaatii huomattavasti enemmän osaamista kuin yksilöcoaching. Coach ottaa tarvittaessa käyttöön myös muita kehittämismenetelmiä silloin, kun ne auttavat tiimiä tavoitteiden saavuttamisessa. Siksi myös konsultoinnin ja fasilitoinnin taidot ovat ajoittain tarpeen.
Vähintään yhtä keskeistä on coachin oma tietoisuus ja läsnäolo, joita tarvitaan pinnan alla vaikuttavien oletuksien ja käyttäytymismallien haastamiseen tiimin oivallusten ja oppimisen edistämiseksi.
Vaikka tiimicoachin vaatimuslista onkin kieltämättä tuhti, tehtävä ei vaadi täydellisyyttä. Jatkuva kouluttautuminen, omasta työkyvystä huolehtiminen ja työnohjaajan tuki riittävät ovat jatkossakin keinojani onnistua tehtävässä.
Jaa: